lauantaina, lokakuuta 08, 2005

Hän nauraa!

On se vaan hellyyttävää ja koskettavaa katsoa vauvan ja sisarusten välisen ystävyyden kehitystä. Havahduimme kuuntelemaan vauvan ensimmäisiä kunnollisia spontaaneja naurunpyrähdyksiä. Toki on jo tovin osannut naureskella kun on oikein painettu oikeista napeista, mutta tänään se tapahtui ilman yrittämistä.

Isoveli heitteli paperilenskariaan ja lenskarin pudotessa lattialle vauvaa nauratti hillittömästi. Tämä tietysti laitettiin toistoon, aina vain uudestaan ja uudestaan, ja aina sama reaktio. Ihana hikottelevaa, tyrskyvää naurua. Se keräsi kohta koko perheen paikalla seuraamaan showta. Myös isän videokameroineen.