keskiviikkona, syyskuuta 07, 2005

Olla ja puuhastella

Flunssasta aletaan toipumaan ja yöt alkavat olla siedettävämpiä. Vauvakin on ollut enemmän rinnalla tukkoisen olonsa takia ja yöt olleet aika levottomia. Makarin uudelleen sisustus jo pelkästään uusilla verhoilla, päiväpeitteellä, koristetyynyillä ja taululla teki ihmeitä. Huoneessa jopa nyt viihtyy ja jaksaa viettää aikaa sen sijaan että siellä hoituu se pakollinen lepo, jonka nykyään toivoo hoitavansa mahdollisimman nopeasti ja huomaamattomasti. Vauva-arkeeni on aina kuulunut se, ettei nukkumaanmenoa ole odottanut kovinkaan ilolla, koska tietää sen yöllisen häslingin. Toivoo vain, että saa jotensakin tikattua rikkinäiset unenpätkät ns. levoksi. Pisimmän unenjakson saa nykyään sillä, että menee jo pian vauvan nukahdettua nukkumaan yhdeksän kymmenen välillä. Hyvässä lykyssä seuraava herätys on puolen yön tienoilla tai jopa vähän myöhemmin. Onneksi vauvan saa jo syötön jälkeen heivattua pinnariinsa ilman suurempia protesteja, jotta saa nukkua vähän leveämmin eikä jumittaa niskoja yhdessä asennossa läpi yön.

Tytöllä on onneksi ollut päivisin tekemistä kun naapurien lapsen lapsi on ollut leikkikaverina. Aurinkoisina päivinä olen tuskin nähnyt lapsia sisällä, ja kun sään tai seuran puutteen takia ovatkin touhunneet sisällä, niin on kieltämättä ollut rauhallisempi olo kun pesue on siinä lähellä hyvässä seurannassa.

Eilen oli vähällä tapahtua jotain vaarallista, kotona, sisätiloissa, alkujaan mukavassa ja rauhallisessa tilanteessa. Esikoinen joutui vakavaan puhutteluun. Puhuttiin luottamuksesta. Otettiin itsekontrolli ja riehumisen mahdolliset kohtalokkaat seuraukset vakavaan käsittelyyn. Onneksi ei ehtinyt sattua mitään. Onneksi satuin näkemään tapahtumakulun tarpeeksi ajoissa.

Edelliset päivät ovat olleet jopa kesäisiä. Uskalsin päästää eilen puput kirmailemaan nurmikolle. Nälkäisinä eivät kuitenkaan kirmailleet suin päin pois pihasta vaan jäivät hurmioissaan mussuttamaan tuoretta ruohoa. Pari kertaa piti koppasta syliin ennen metsän syvempiin lehdikkoihin katoamista, mutta onneksi eivät säntäilleet suin päin minnekään niin kauan kuin takana oleva valvoja ei panikoinut liikkeillään. Tähän piti treenata lapset. Kun häkki oli putsattu ja puput sinne palautettu, näkyi niistä, että olivat saaneet kiitettävästi liikuntaa. Hyppelyn jälkeen oikaisevat mieluusti koipensa suoriksi ja lepäilevät kyljellään.

Tänään sataa ja on sumuista. Viereen pöllähti juuri kaksi pientä siivekästä, kruunupäistä ja taikasauvallista tyttöä. Poika menee tänään koulun jälkeen kaverille ja sitten treeneihin. Saa hakea vasta puoli viideltä. Illaksi saattaa tulla vieraita. Päivän suunnitelmissa ei sen kummempia. Ehkä pyöräytän pellillisen muffinsseja jossain vaiheessa. Tänään olen aivan täysin sujut sen kanssa, ettei tarvitse tehdä mitään suuresti aivoja kuluttavaa. Olla ja puuhastella, siinä lepää nykyhetken ilo ja nautinto.