Huono kopio

Yöllä heräsin siihen kun kuvittelin jonkun ajavan rallia asuinalueellamme. Kenties nuorten perjantaiyörundia. Harvinaista tosin tähän astisilla havainnoilla olisi ollut. Spurtti tuntui vain kiihtyvän ja meteli lähestyvän. Klonksahdus. Piti käydä kurkkaamassa kylpyhuoneen ikkunasta. No mutta, lunta auraava traktorihan se vain. Kello liippasi puoli kolmea. Asialla taisi olla nuori ihminen, joka otti ilon irti työvuorostaan. Vauhti oli huima. Palasin sänkyyn hymysuin ja ilmoitin havainnostani miehelle. Hän osasi nyt olla ihmettelemättä ääntä, koska oli tarkastanut saman asian kerran aikaisemmin, jolloin poikakin oli herännyt itkemään kovaääniseen herätykseen. Tuolla kerralla jäin sikeiltä uniltani täysin paitsi yöllisestä sirkuksesta. Täällä yöt ovat niin hiljaisia, paitsi silloin kun tulee lunta.

Aamulla odotti piristävät lumityöt kodin edustalla saadaksemme autolla mentävän väylän pois pihasta. Koko perhe riemulla lumitöihin mukaan. Lapset omalla pienellä lumikolallaan ja lapioillaan. Lumikasoihin, puuterilumeen oli kiva kaivautua tai vaikka hypätä. Autoon änkesi lopulta kaksi lumilahkeista aikuista ja kaksi kokonaista pientä lumiukkoa.

Koti sai tänään taas uutta ilmettä kahden uuden mattohankinnan ansioista. Nyt tuntuu, että olohuone alkaa löytämään sitä lookkia mitä ollaan haettu. Myös uusi kynttiläjalkaviritys takan päälle oli kuin piste iin päälle. Olen hairahtanut totaalisesti koreihin, ja sellaisia oli saatava muunmuuassa makariin lukemistoni säilytyspaikaksi, kutomistarvikkeille - ja ihan uusi keksintö; vieraiden kylpyhuonetavaroille. Jokainen vieras talossamme saa asettuessaan lainaan pienen korin, jonka sisältöä en ole ihan viimeisen päälle vielä suunnitellut, mutta tarkoitus olisi, että siinä olisi jotain tuoretta tavaraa henkilökohtaisille tarpeille, kuten ihkauusi oma saippua, kenties nenäliinapakkaus, namuyllätys, ja mitä tahansa mitä vieraalta on päässyt kenties unohtumaan. Yhdessä varakorissa säilytän ekstrasaippuaa, hammastahnaa, harjaa, kuukautissuojia, partaterää pienten unohduksien varalle. Tervetuloa Schulzinoiden hotelliin.

Kipaisimme lyhyellä etuvaroituksella appiukon ja vaimonsa luona jättämässä yhden lahjan. Pariskunta oli nauttimassa iltaisia viinilasejaan ja olivat oikein hilpeällä tuulella. Halusivat kovasti näyttää matkallaan vanhoista kuvista ottamiaan kopioita. Olipa hauska nähdä miehen saksalaisesta isoisästä otettu kuva nuorena miehenä, kaksoset (toinen heistä appiukkoni) sylissään. Rakkaani on todellakin perinyt tältä piirteitä. Ja kylläpä appiukkokin oli nuorena miehenä oikea komilus, olin huomaavinani. Mies tyylinsä mukaisesti tokaisi jotain huvittavaa. Olen vain huono kopio isoisästä, johon sympaattisen isän piti vastata sympaattisen kieltävästi. Lähdimme pikaiseltä vierailulta hilpein mielin. Taisimme todellakin ilahduttaa heidät ex tempore-käynnillämme. Jäi ihmetyttämään se, oliko pariskunnan hampaat värjäytyneet tummiksi viinistä vai jostain muusta. Mustikkapiiras? Mällikokeilu? Hauskaksi pähkinäksi sai jäädä.

--

Poika nojasi kylkeäni vasten sohvalla. Tunsitko sen? Minkä? Mini potkaisi. Joo tunsin, tossa kohtaa (osoittaa kohta ohimossa lasien sankojen vieressä). Mini potkaisi isoveljeä. Hyihyi, ei saa potkia isoveljeä päähän. Naurua.