Myllerrystä

Luonnonkatastrofi Kaakkois-Aasiassa on pistänyt hiljaiseksi. Odottelen vahvistusta veljen vaimon perheen tilasta Malesiassa. Yksi ystävä löytyy Sri Lankasta, jonka oli tarkoitus tulla vierailemaan Suomeen veljeni luokse tammikuussa. Toivottavasti matkasuunnitelmat edelleen pitävät kutinsa. Lähetin tänään lahjoituksen Norjan Punaiselle Ristille. Hienosti apurahoja uhreille onkin saatu kerättyä - huikeat 4,4 miljoonaa kruunua tähän asti. Moista lahjoitusmäärää ei ole ennen täällä nähtykään.

--

Koti alkaa jo näyttämaän siltä, että täältä ollaan muuttamassa. Pakattuja laatikoita on jo monta, ja vielä useampi tyhjä laatikko odottaa täyttämistä. Seinät alkaa jo olla aika alastomat. En osannut arvatakaan että kirjoihin on mennyt niin monta laatikkoa. Ne on niitä tappajalaatikoita (painavia!) sitten. Onneksi on oikein hyvä tekosyy olla nostelematta laatikoita.

Uni ja ruoka ovat maittaneet miltei järkyttävässä määrin. Masuasukkaalla on kehitysvaiheen mukaisesti kasvuspurtti meneillään, ja se nähtävästi näkyy sitten näissä elämäntavoissanikin. Onneksi on loma ja on voinut nukkua. 9-10 tunnin yöunet ovat olleet normaaleja. Spaghettia uppoi eilen sellaisissa määrin että pelkäsin itsekontrollini pettäneen sitten totaalisesti. Illalla mies tarjosi iltapalaa, kinkkuvoileipiä, ihan sänkyyn, koska nälkä yllätti. Minulla ei ollut mikään ongelma myöntyä tarjoukseen. Toinen katsoi silmät suurina hymyillen kun olin jo tyhjentänyt lautaseni ja tällä oli vielä toinen siivu syömättä. Tunsin itseni porsaaksi.

Olen nähnyt sitten mitä absurdimpia odotusunia taas. Jo pian tilani vahvistuksen myötä näin kummallisia unia. Olen mm. tähän asti synnyttänyt kissan, löytänyt lastenvaunuista vauvan sijasta ilmapallon - kumpaankin näihin suosiolla joskin vähän pettyneenä tyytynyt. Näistä voisi tehdä muuten tosi psykedeelisiä lyhyt elokuvia tai sketsejä. Viime öinä olen pidellyt syntymätöntä lastani käsissäni, ikään kuin ottanut kohdusta väliaikaisesti pieneen paijailuun ja laittanut takaisin. Toissayön vastaava uni oli melkein Alienin kaltainen, hieman pelottava kokemus, koska sikiö oli vielä aivan liian pieni, ja yhtäkkiä tajusin ettei piteleminen ollutkaan kovin fiksua ja sitten tuli tenka på miten tuikata sen sinne takaisin, en muistanut toimenpidettä. Viime yönä käsissäni oli jo melkein täysikokoinen vastasyntynyt, jonka sukupuolta yritin äitini kanssa selvittää. Poika sieltä tässäkin unessa löytyi.

Huomenna pakenemme kodin tämänhetkistä kaaoottisuutta ja menemme naapuriystävän ja lasten kera uimahalliin. Lapset ovat odottaneet tätä pientä "lomailua" kuin kuuta nousevaa.