Ai toukokuu vai?

Menin hajamielisenä kirjoittamaan päiväykseen toukokuun. Siitä sen taas näkee, että elän toiveikkaasti tulevaisuudessa. Olisikin 15. toukokuuta, laskettuun aikaan vain pari viikkoa, eli anytime voisi jo synnyttää. Olisin jo niin valmis putkauttamaan kaverin ulos, mutta odotellaanpas kärsivällisinä vielä hetkinen.

Sain kuin sainkin juuri aikaiseksi kasvimaan toisen puoliskon siivoamisen. Edelleen pienellä käsihakkuullani. Onneksi kyseessä ei ole kuin 3m x 2m kokoinen palsta. Löysin mahtavan pitkän kastemadon - ainakin 20cm - ja sitä jaksoimme lasten kanssa kiehtoutuneina ihmetellä. Revin surutta mullasta kurkoittelevat vähemmän kutsutut taimet ja viime kesästä jääneet mansikoiden silmuja orastavat rönsyt. Jotkin juurikoista olivat melkoisen kokoisia tai pituisia. Yhden ison revin ärjäisyn säestämänä ja naapurinsetäkin taisi yhtyä ääntelyyn kiskomistani kannustaen. Pariskunta hörppi kahvia pihassaan ja seurasivat uteliaina aherrustani. Toivon mukaan jotensakin ihaillen kuin pilkaten. Naureskelivat pojan kommenttien perään kun tämä kiikutti innokkaana postia minulle ja esitteli tietävästi taloesitettä. Siinä äiti taloja katseltavaksi, siltä varalta vaikka että tämä talomme joskus palaa.

En malta odottaa että pääsen istutus - korjaus: kylvötoimiin. Olen jo ostanut herneiden, ruohosipulin, salaatin ja porkkanoiden siemeniä. Pitäisi kysyä saksalaiselta naapurinsedältä vinkkiä millaista lannoitetta pitäisi hankkia. Samainen setä on myös tarjoutunut auttamaan kahden sairaan luumupuun hakkuussa. Harmi että lasten kiipeilypuut joudumme poistamaan, mutta onneksi metsää tässä riittää, ja seuraavaksi pohtimaan minkä puun istuttaisi seuraavaksi. Omppupuu olisi kyllä kiva.

Naapurintäti kertoi että hänen ollessaan nuori äiti, talossamme asui heidän naapureina 5 hengen perhe. Huomasi kanimme pihassa ja kertoi, että samaisella perheellä oli aikoinaan myös ollut kaneja. Talomme näyttää vetäneen puoleensa samaiset kuviot asukkien elämäntavoissa. Rupesi kiehtomaan absurdi ajatus tai myytti siitä, millaisia henkiä talossamme sen elämän syklin perusteella olettaisi olevan. En minä muuten moiseen puppuun usko, mutta ajatuksella oli hauska leikitellä.

Tyttö leikkii naapurissa uuden ystävänsä kanssa. Poika kolistelee legoilla kerrosta ylempänä. Rento sekä tuottoisa päivä ollut tähän asti. Nyt annan kuitenkin kehon levätä ja jätän suuremmat fyysiset aherrukset tältä päivältä. Selkä vähän vihoittelee ja supistusten kaltaisia on vihjaillut.