torstaina, joulukuuta 15, 2005

Ready to hit the road

Ehdin vetää jo kamalan ressin siitä, että olin hukannut tytölle jo täytetyn kouluun kirjautumislomakkeen jonnekin. Onneksi asia järjestyi tänään vaivattomasti noutamalla koulun kanslerista uusi lomake. Ei kuulemma aikarajakaan ollut niin tarkkaa.

Suureksi yllätyksekseni kapsäkit on jo lähes valmiiksi pakatut ja odottelevat jo eteisessä näin varhain illasta. Suuri kivi jo pudonnut harteiltani. Pari tuntia sitten olin kireä kuin venytetty kumilanka. Luulin jo etten varmaan ehdi pakkaamaan kun vauva ei suostunut nukkua ja jo pelkästään viimeisten pyykkien ripustamiseen ja lajittelemiseen meni oma aikansa. Kolmesta laukusta tulikin neljä laukkua, koska talvihaalaritkin piti tuikata johonkin, ja tämä lisälaukku pelasti myös vauvaruokaprobleeman ja lahjojen varastoimisen. Inhoan, inhoan pakkaamista, mutta tehtävän saavutettua on ylpeä olo kun on onnistunut saamaan neljän hengen rojut liikutettavaan muotoon. Enää ei pysty vain ajattelemaan matkatessa että lapset ovat jotenkin itsensä ulokkeita, että meneehän ne tavarat siinä samassa. Kahdesta aikuisesta ihmisestä on poksahtanut viiden hengen perhe, ja jo minä lapsineni liikenteessä tekee yhteensä neljä eri kokoista liikkujaa omine aivoituksineen ja tarpeineen. Vieläkin on tässä faktassa äidillä sulattelemista. Käytännössä onneksi ei tarvitse sentään lukua pitää.

Kanit pääsivät hyvään hoitoon. Asuttavat entistä kanamökkiä ja nauttivat jopa isommasta tilasta kuin kotonaan.

Aivot keilalevat edelleen, että mitä vielä mukaan, mitä vielä viime tingassa pitäisi muistaa. Huomenna herätys jo viideltä, jolloin ei ole aikaa muuhun kuin saada itsensä ja lapset pukimiin ja pakkautua autoon. Isäntä tulee kentälle saattamaan. Tiedän, että erotessa tulee ikävä, hyvin outo tunne. Harvemmin olemme toisistamme erossa useampia päiviä paitsi nimenomaan näissä merkeissä. Onneksi liittyy joukkoomme viikon päästä. Ajaa tuiskujen ja ajelehtii aaltojen läpi päästäkseen taas pian seuraamme. Kuulemma odottaa innolla sitä tunnetta kun voi vain sulkea oven perässään ja päästä tielle palaamatta takaisin jonkin aikaa. Tiedän tunteen. Hit the road Jack...