Rukous talven kuninkaalle

Ja lisää kaataa lunta niskaan. Tänään oli jo verenmaku suussa lunta lapioidessa. Miehen hankkima megapitkä autoharja tuli sittenkin käyttöön vaikka ensin haukuin ostoksen oman käyttöni kannalta hyödyttömäksi. Vempain säästi kuitenkin voimia, koska sillä sai enemmän harjattua kerralla vaikka alkuun pelkäsinkin tappavani käteni sen painon takia.

Painavaa suojalunta about 20 senttiä auton päällä. Harjatessa humpsahti isoja paloja maahan. Pitkällisen harjauksen perään sitten lapioimista ja kolaamista jotta auton pohja ja renkaat saadaan esiin. Vauva sai istua portailla pulkassa katselemassa aherrusta. Siinä vaiheessa kun lumisade alkoi uhkaavasti vaalentamaan vauvapakkausta nostin vauvan autoon istuimeensa. Kakkonen hiihteli iloisena pihassa, jouduin välillä komentamaan pois tieltä. Vaatteeni olivat hiestä ja lumesta märkänä.

Mainiosta kuntoilustahan tämä käy, mutta pikkuisen alkaa jo tökkimään kun miehenkin vapaa-aika menee lumitöihin, varhaiset aamut sekä illat, siitä huolimatta että minäkin ehdin päivällä paiskia lunta. Lisää vaan tulee. Minun puolestani saisi jo riittää. Ole kiltti, pakkasukko, pidä tauko, tai pyydä lomaa talven kuninkaalta. Hiihtokeli on mainio. Kiitos siitä. Päästä kansa ja ladunlaittajatkin ladulle.