lauantaina, huhtikuuta 16, 2005

Voehan omena

Tädiltä tuli huomaavainen viesti ja korjaus: Siemenet kylvetään ja taimet istutetaan. Auvoisia kevätkylvöjä! Kiitän korjauksesta ja kannustuksista. Kyllähän tuo ero käytännössä tiedetään, mutta voi tätä ruostuvaa hoonoa soomea. Kukkuilen aamuyöstä - klo on 4:44 - omppua haukkaillen koneen ääressä kun en saanut unta. Heräsin siipan hellään silitykseen, joka oli tarkoitettu pysäyttämään kuorsaukseni (!) Nii-in, sellainenkin on tullut nyt kuvioihin. Kun itse nukun sikeitä, pidän vierustoveriani hereillä raskaalla hengitykselläni tai kuorsauksella, ja kun tämä vihdoin saa unen päästä kiinni ei systeemini osaa enää vaihtaa lepovaihteelle vaan alkaa mieletön ajatusten laukka ja kääntelehtiminen ja siitähän herää vauvakin, ja liikkeessä ollaan molemmat. Omituisinta on se, etten koskaan ole kuullut omaa kuorsaustani ja sitä on herätessä todella vaikea uskoa. Luulisi nyt kurkun olevan kuivana tai herkkänä, tai heräävänsä välillä omaan kakomiseen, mutta ei. Asia on totaalisesti kontrolloimaton, nolottava tosiasia. Gee, and so ladylike