Jäätelöä ja ravunpyyntiä

Olin reipas ja jaksoin kävellä lasten kanssa mäkemme huipulta lähikeskustaamme. Poikkesimme ystävän luona katsastamassa 5 päivää sitten syntynyttä uutta maailmankansalaista. Voi mikä suloisuus ja sitä pienuutta. Ei niitä mittasuhteita lakkaa koskaan ihmettelmästä.

Kauppareissun jälkeen istahdimme laiturille jätskille seuraamaan merielämää. Kolme tyttöä onkivat rapuja. Lapseni yhtyivät tarkkaavaisin silmin bongaamaan rapuja ja kaloja. Kun yksi hihkui nähneensä jotain, seurasi koko seurue paikalle vapoineen, onkineen, sankoineen. Olin vaikuttunut hyvinkin nuorista merenkävijöistä. Kaksi peruskouluikäisen oloista tyttöä saapuivat moottoriveneellään laiturille, parkkasivat ja lähtivät asioille. Vähän vanhemman oloinen poika saapui perämoottorilla varustetulla kumiveneellään ja yhtyi bongaamaan vedestä jotain mukaan vietäväksi.

Ostoskasseistamme liikeni mansikoita pienille kalastajille. Yksi iso rapu tarttui syöttiin, tipahti laiturille ja lähti parhaimmalla vauhdillan kiirimään hauskasti sivuttain pakoon hamuilevilta käsiltä. Etsimme sopivaa otetta mutta kaveri oli taistelijatyyppiä. Lopulta otin sormieni väliin ja sain tuntea elämäni ensimmäisen ravun nipistyksen. Lopulta hellitti otteen ja putosi sankoon. Sitä seurasi hiukan teatraalisesti maustettu auu, joka sai koko seurueen nauramaan. Olihan se voimakas puristus noin pieneltä olennolta, mutta jälkeä ei onneksi jäänyt.

(Niille, jotka suhtautuvat skeptisesti tähän pyyntitapaan, niin mainittakoon, että pyydystäminen on täysin kivutonta ja suht harmitonta ravuille. Saavat palan mehukkaasta simpukan lihasta ja hetken sosiaalista oleskelua muiden lajitoveriensa kanssa vedessä ämpärissä, ja jonkin ajan kuluttua pääsevät takaisin mereen. Erittäin yleinen lasten kesäharrastus täällä. Hyvin palkitseva pyyntitapa - aina nappaa, mutta harvemmin pyydystäjät ovat kiinnostuneet saaliinsa syömisestä.)

Auringon mentyä pilveen ja pienen vilun tultua tilasimme taksin kotiin. En olisi mitenkään selvinnyt ostoskasseineni ylämäkeä kotiin, en edes tältä tavalliselta vatsa pystyssä lyllertelyltäni ilman kasseja. Näin autottomina päivinä teemme välillä näin mökkihöperyyden iskettyä.